Davidin Psalmi. Tuomitse minua, Herra; sillä minä olen vakuudessani vaeltanut: ja minä toivon Herraan, sentähden en minä livistele.
Koettele minua, Herra, ja kiusaa minua: puhdista minun munaskuuni ja sydämeni.
Sillä sinun hyvyytes on silmäini edessä, ja minä vaellan sinun totuudessas.
En minä istu turhain ihmisten seassa, enkä seuraa petollisia.
Minä vihaan pahain seurakuntaa, enkä istu jumalattomain tykönä.
Minä pesen käteni viattomuudessa, ja oleskelen, Herra, alttaris tykönä,
Kussa kiitossanan ääni kuullaan, ja kaikki sinun ihmees saarnataan.
Herra, minä rakastin sinun huonees asuinsiaa ja sitä siaa, jossa sinun kunnias asuu.
Älä tempaa minun sieluani pois syntisten kanssa ja henkeäni verikoirain kanssa,
Jotka pahanjuoniset ovat ja mielellänsä lahjoja ottavat.
Mutta minä vaellan viattomuudessani: vapahda minua ja ole minulle armollinen!
Minun jalkani käy oikiasti: minä kiitän Herraa seurakunnissa.